Suomalainen luonto, puhdas ilma, humisevat metsät ja tuhannet järvet herättävät mailmallakin suuresti kiinnostusta. Luonnossa vietetyn vapaa-ajan vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on tutkimuksissakin hyväksi havaittu. Luonto on todellakin ihmiselle voimavara. Myös eläinten kanssa puuhastelun tiedetään rentouttavan ja laskevan ihmisen stressitasoa.

Maataloudella on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuteen.

Maataloudessa eläimellä on aina itseisarvo, joka tulee tunnustaa ja tunnistaa myös eläintuotannon osana.

Eläinsuojelulainsäädännön on oltava riittävän tiukka ja kunnianhimoinen, jotta tuotantoeläimille voidaan jo lain minimitasolla varmistaa mahdollisuus perustarpeiden tyydyttämiseen ja lajityypilliseen elämään.

Eläinten hoitajien jaksamista on edistettävä ja huolehdittava valvontaeläinlääkärien riittävyydestä joka puolella Suomea.

Meidän tulee kannustaa maatiaislajikkeiden, -rotujen ja -kantojen hyödyntämistä, sekä monipuolistaa tilojen tuotantoa.

Kasviproteiinin tuotanto kannattaa huomioida ja tehdä sen viljelystä kannattavampaa ja tuottoisampaa.

On tärkeää pitää yllä maatalouden tuotantokyky sekä osaaminen tulevaisuudessakin.

Maatalouden kotimaisten tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja polttoaineiden, tutkimusta ja kehittämistä kannattaa edistää sekä hyödyntää kiertotaloutta tehokkaasti maataloudessa.

Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa vähentämällä maatalouden hiilipäästöjä ja muuttamalla maatalous nettohiilipäästäjästä hiilinieluksi.

Maatalous ja maatalousympäristö voivat tuottaa myös puhdasta energiaa sekä omiin että laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin.

Pyritään siihen, että Suomessa  tavoitteena olisi kannattava, omavarainen maatalous ja ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden hupenemisen radikaali hidastaminen.