Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen lapsuuden. Jokainen lapsi ansaitsee tulla kuulluksi. Jokainen lapsi on yhtä arvokas. Jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon.Lasten ja nuorten ajatuksia ja mielipiteitä tulee kuunnella myös arjen asioissa, sillä lapsilla on oikeus osallisuuteen. Yk:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikkien lasten ja nuorten osallisuuden toteutumiseen mahdollistetaan rakenteet. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen.

Lapsiperheköyhyys on lähtenyt nousuun, ja samaan aikaan perheiden elinkustannukset ovat kasvaneet.

Tällä hetkellä enemmän kuin joka kymmenes lapsi Suomessa elää köyhyydessä. Laskutavasta
riippuen heitä on 119 000-150 000, ja jokainen on liikaa. Jokainen heistä kokee köyhyyden omalla
tavallaan, mutta yhteistä heille on huoli taloudellisesta turvallisuudesta ja vanhempien jaksamisesta.

Lapsuuden aikainen köyhyys on suorassa yhteydessä myöhempään, aikuisena koettuun huono-osaisuuteen. Monia lapsiperheiden etuuksia on heikennetty ja maksuja korotettu. Perheen vähävaraisuuteen voi olla monia syitä. Yksinhuoltajuus, monilapsisuus, sairastaminen, vammaisuus, työpaikan menetys ja perheenjäsenen kuolema voivat olla  syitä lapsiperheköyhyyteen.

 Päätöksiä on tehty arvioimatta niiden yhteisvaikutuksia lasten ja perheiden elämään. Kahdessa viimeisimmässä hallitusohjelmassa lapsivaikutusten arviointi on asetettu tavoitteeksi, mutta tavoite ei ole toteutunut. Tähän on tultava muutos seuraavalla hallituskaudella. Lapsiystävällinen Suomi syntyy, kun lapsiin vaikuttavat päätökset arvioidaan säännönmukaisesti, lapsia ja nuoria kuullaan ja lapsiperheiden hyvinvointia pidetään tärkeysjärjestyksessä korkealla tasolla.

Lasten tulevaisuus tulee turvata laadukkaalla koulutuksella ja varhaiskasvatuksella, koska ne tukevat lasten yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymisen periytymistä. Ryhmäkokojen kasvattaminen on lisännyt lasten eriarvoisuutta ja heikentänyt lasten hyvinvointia. Lapsille on taattava heidän tarvitsemansa erityinen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Koulujen ja päiväkotien fyysisestä ja asenteellisesta esteettömyydestä tulee huolehtia. Kunnissa on oltava toimintamallit koulujen sisäilmaongelmiin puuttumiseen. Vammaisten lasten osallisuuden toteutuminen varmistetaan tulkkauspalveluilla, apuvälineillä ja avustajilla.

Perheille tulee turvata kohtuuhintainen asuminen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on oikeat resurssit ja vain kohtuullinen asiakasmäärä.

Huono-osaisuuden kierre yhteiskunnassamme katkaistaan tukemalla lapsiperheitä.